konkurssi

Kun velkoja jää maksamatta riittävän paljon, yrityksen toiminta päättyy useimmiten konkurssiin. Usein kyse on lakisääteisten maksujen, kuten verojen, laiminlyönneistä. Konkurssin taustalta voi löytyä selviä tahallisia laiminlyöntejä ja monesti myös talousrikollisuutta. Toisaalta konkurssi voi seurata myös siitä, että yrityksen on havaittu toimivan harmaan talouden puolella. Konkurssissa yrityksen koko omaisuus myydään velkojen maksamiseksi.

Konkurssin aloittamisesta päättää käräjäoikeus, joka määrää pesänhoitajan ottamaan haltuunsa yrityksen kaiken omaisuuden, asiakirjat ja kirjanpitoaineiston. Konkurssissa yrityksen kirjanpito tarkastetaan ja samalla tehdään muut tarvittavat selvitykset, kuten esimerkiksi arvioidaan se, tulisiko yrittäjälle määrätä liiketoimintakielto. Yrittäjä voi joutua selvittämään epäselvyyksiä useiden vuosien takaisista toimistaan sekä pesänhoitajalle että poliisille. Usein selvityksessä todetaan, että kirjanpidon laatiminen on laiminlyöty ja varoja tai omaisuutta on siirretty yrittäjälle tai lähipiirille tavoilla, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Rikolliseen menettelyyn puututaan konkurssissa tehokkaasti ja jo muutaman kymmenen tuhannen euron ottaminen konkurssiyrityksestä voi tuoda tekijälle vankeusrangaistuksen sekä täysimääräisen korvausvastuun rahojen maksamiseksi takaisin.

Konkurssi ei lakkauta saatavien olemassaoloa, vaan velvollisuus niiden maksamiseen säilyy. Yrittäjälle tuomittu korvausvelvollisuus voi jatkua jopa 20 vuotta sen jälkeen, kun konkurssi on alkanut. Korvaussaatavalle kertyy viivästyskorkoa koko tältä ajalta.